TIETOA ARMENIASTA

Armenia sijaitsee Armenian ylängön koillisosassa Kaukasuksen ja Vähä -Aasian välissä. Pohjoisessa ja idässä se rajoittuu Georgiaan ja Azerbaidžaniin, lännessä ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Armenian pinta -ala on 2 977 tuhatta neliökilometriä ja se sijaitsee 1 000 - 2 500 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein huippu on Aragats -vuori (4090 metriä), kun taas alin kohta on Debed -joki (400 metriä). 

Armenialaiset ovat sivilisaation tuhatvuotisia matkustajia, he nousevat raamatullisen Mt. Ararat, ajattoman hengellisen perinnön risti. 

Muinaisten armenialaisten heimojen uskotaan ilmestyneen ensimmäisen kerran Armenian tasangon alueelle 3-4 tuhatta vuotta ennen Kristusta. Kreikkalaiset historioitsijat viittasivat Armeniaan sinänsä 3000 vuotta sitten. Ensimmäiset viittaukset Armeniaan löytyvät sumerien nuolenpäällyskirjoituksista, jotka ovat peräisin III vuosituhannelta eaa., Ja heettiläiset todistavat Hayasa -maan olemassaolon, jonka uskotaan olevan armenialaisten kehto. 

Assyrialais-babylonialaisten cuneiform-kirjoitusten (13-7 eKr.) Mukaan Armeniaa kutsuttiin nimellä "Nairi" (jokien maa), joka käsitti 60 pientä kaupunkia ja valtakuntaa. Armenian maata kutsutaan Raamatussa Ararat -valtakuntaksi. 

Armenia on parlamentaarinen tasavalta, jolla on presidentin hallintomuoto. Armenian tasavallan rakentaminen hyväksyttiin kansallisella kansanäänestyksellä 5. heinäkuuta 1995. 

Presidentti perustuslain ohjaamana ja hänelle perustuslain antamien valtuuksien kautta säätelee lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeudellisia valta -alueita niiden normaalin ja tehokkaan työn varmistamiseksi. Presidentti on myös asevoimien ylipäällikkö ja maan itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaja.

Äänioikeus on yleistä Armeniassa. Armenia on solminut diplomaattisuhteet 125 maan kanssa, joista monet ovat valtuuttaneet suurlähettiläänsä Armenian tasavaltaan. 

Armenian tasavallan lippu on kolmivärinen, joka koostuu kolmesta vaakasuorasta ja yhtä suuresta punaisesta, sinisestä ja oranssista raidasta. Armenian lippu ei ole vain maan esitys, vaan jokaisella värillä on oma merkityksensä. Punainen väri symboloi verta, jonka armenialaiset vuodattivat taistelussaan itsenäisyydestään, sininen väri symboloi Armenian kirkasta taivasta ja oranssi väri symboloi kansakunnan luovuutta. 

Tunnuksen keskikilpi kantaa neljän Armenian kuninkaallisen dynastian syytökset: Artaxidit, Arshakidit, Bagratunis ja Rubinyans (Kilikan valtakunta). Ne ympäröivät Raamatun Ararat -vuoren kuvaa ja Nooan arkin ääriviivat lepäävät huipullaan. Leijona ja kotka tukevat kilpiä, mikä symboloi henkeä, voimaa, kärsivällisyyttä ja rohkeutta. Pohjassa oleva miekka edustaa armenialaisten taistelua vapauden ja itsenäisyyden puolesta, kun taas sulka ja viljapiikit symboloivat sen luovuutta.  

ORGANISAATIOT JA MINISTERIÖ